1. lokakuuta 2010

Paino: 71.6kg
Pudonnut: 1.4kg
Vielä jäljellä: 16.6kg

Ohoh, se on jo lokakuu! Aikamoista. Juurihan se koulu alkoi ja nyt ulkona on jo mitä kaunein syyssää (tosin en ole vielä katsonut tänään ulos, mutta toivossa on hyvä elää...).

Kävin eilen juoksemassa, mutta jätin tänä aamuna menemättä, koska hommaa piisaa aika reilusti. Eilen juoksin taas sen 25minuuttia putkeen. Aion nyt pari viikkoa juosta tuota 25minuuttia, jotta kroppa tottuu siihen ja hommaan tulee vähän varmuutta, sitten voin alkaa vähän pidentämään matkaa. Eipä siihen puoleen tuntiin ole enää paljon matkaa, hyvä minä! Jei!

Viikonloppuna on luvassa kovaa kouluhommien tekoa, mutta luultavasti yritän mahduttaa mukaan myös kavereiden näkemistä, K:n tapaamisen ja levymessut. Saa nähdä saanko kouluhommia lopulta tehtyä yhtään... Piih. No kaipa kaikki vielä järjestyy kun vaan saan hommat aloitettua. Eilen sain suunniteltua millaisen essun teen näyttötyönä ja piirrettyä nahkalaukun rakennekuvat, joskin ne vähän vielä muuttuvat, mutta aloitettu edes. Valopöytä olkoot ystäväni koulussa, ettei tarvitse kaikkea piirtää uudelleen vapaalla kädellä.

Söin muuten aika nammaa aamupalaa tänään! Kouluun tarvitsee mennä vasta kahdeksitoista, joten päätin kerrankin kokkailla jotain erilaista. Nimittäin munakokkelia! Nam, siitä tuli todella herkkua.

Aamiaismunakas:

2 munaa
1 tomaatti
1dl keittokinkkuleikkelettä
1dl purkkiherkkusieniä
½dl juustoraastetta
timjamia & pizzamaustetta
suolaa & mustapippuria

Pilko tomaatti ja kinkkuleikkeleet pieniksi. Kaikki ainekset sekoitellaan keskenään ja paistellaan pannulla. Nam. (Mitat ovat suurinpiirtein oikein, en mittaillut mitään aamulla vaan heittelin vain sekaan mitä kaapista löytyi)

30. syyskuuta 2010

Paino: 71.8kg
Pudonnut: 1.2kg
Vielä jäljellä: 16.8kg

Ilmeisesti valitus hitaas painon putoamisesta auttoi, sillä tänään paino oli tipahtanut 700g eilisestä. Jeij! Eilinen meni aika mukavasti. Koulussa sain juhlamekon melkein valmiiksi, siitä puuttuu enää vuori, huolittelu ja helman ompelu. Eli ei enää paljon mitään! Tänään vuorossa onkin sitten nahkalaukun ompelua, kivaa! Jotenkin tosi haikea fiilis kun koulu alkaa loppua. Nyt kun mulla alkaa neljän viikon loma, niin tuntuu jotenkin ihan siltä, että koulu loppuisi jo kokonaan... Vaikka onhan tässä vielä reilusti yli puolivuotta opiskeltavaa... Jotenkin silti todella kummallista, että viimeinen vuosi on jo menossa, sillä juurihan me vasta kannettiin mun kamat tänne Hämeenlinnaan Hyvinkäältä ja mä jäin ihan ensimmäistä kertaa yksin omaan kämppään. Nyt täällä on tullut asuttua jo reilut kaksi vuotta! Ohhoh, aika kuluu kyllä välillä pelottavan nopeasti.

Mutta joo, laihdutus asiaa: tänään tosiaan luvassa juoksulenkki sen uinnin sijaan, sillä tarvitsen iltapäivällä aikaa ompelemiseen ja juoksu käy uintia nopeammin. Aion taasen juosta sen 25minuuttia putkeen. Nyt pitää jo vähän miettiä mitä pukee päälle kun lähtee juoksemaan, sillä siellä alkaa oikeasti olla aika viileää... Pitäisi laittaa kaulahuivi, kun mun juoksutakki ei peitä kaulan aluetta ollenkaan, enkä tahtoisi uudelleen mitään ikävää flunssaa tai kurkkukipua. Ohuet sormikkaatkin täytyy hommata jossain välissä, sillä sormet meinaa jäätyä jo varsinkin aamuisin kun pyöräilee kouluun...

Mutta nyt lähden valmistautumaan uuteen päivään.

29. syyskuuta 2010

Paino: 72.5kg
Pudonnut: 0.5kg
Vielä jäljellä: 17.5kg

Olen laihtunut tällä viikolla 200g, 100g per päivä... Ei mitään kovin huikeita pudotuksia siis, mutta onneksi tulos on kuitenkin alaspäin enkä ole tuota 100g lihonnut.

Eilen testasin iltapalaksi avokado-banaanipirtelöä, jonka surautin ½ avokadosta, 1 banaanista ja omenamehusta. Tuo pirtelö oli ihan hyvää, maistui lähinnä banaanille, omppumehua olisi ehkä voinut laittaa vähän lisää niin olisi saanut enemmän makua siitäkin.

Tänään K tulee käymään ja mennään käväisemään ainakin kirjastossa, joten pientä iltalenkkiä luvassa. Torstaina aion koulun jälkeen mennä lenkille ja jättää uintireissun tällä viikolla väliin, sillä lenkistä selviän reilussa puolessa tunnissa, mutta uintiin menee puolitoistatuntia ja koska minun on huomenna taas pakko jatkaa ompeluhommia niin tarvitsen aikaa ja PALJON. Eilen sentään tuli mekon kanssa vähän edistystä ja se jopa mahtuu päälle. Jesh! Olin vähän paiseessa, että jos mekko ei mahdukaan kun en ollut pystynyt sovittamaan sitä aikaisemmin. Nyt on se kivi kuitenkin vierähtänyt pois harteilta, mutta hommia riittää kyllä edelleen. Mekko ja nahkalaukku on molemmat saatava valmiiksi ensi viikon keskiviikkoon mennessä... Huoh.

Aion tehdä lenkin myös perjantai aamuna kun menen kouluun vasta kahteentoista. Toivottavasti tuo paino alkaa pikkuhiljaa putoamaan vähän reippaampaakin tahtia. Mun on muuten pakko tehdä itselleni tarkka suunnitelma niin liikunnasta kuin syömisestäkin kun menen lomani ajaksi porukoille, sillä siellä mässään aina liikaa. En tajua mikä siitä on... Tai ehkä tajuankin, koska kaikki tavarani ovat täällä niin siellä tulee tylsää (vaikka täälläkin vietän ison osan ajastani koneella/tellun edessä) ja kun on tylsää, niin syöminen on hyvää ajanvietettä... Pahkurat. Mutta siis siellä aion lenkkeillä 3-4krt/vko ja uimassakin yritän vähintään kerran viikossa päästä käymään. Syömiset on harkittava tarkkaan...

28. syyskuuta 2010

Paino: 72.6
Pudonnut: 0.4kg
Vielä jäljellä: 17.6kg

Mökkireissulta kotiuduttu. Viikonloppu oli oikein onnistunut; pelasimme aliasta, pictionarya, korttia ja master mindia, katsoimme Barcan pelejä, kävin uimassa (vesi oli +9asteista, hyrrr), herkuttelimme, teimme torturevuokaa, naureskelimme, kuuntelimme paljon hyvää musiikkia, pelkäsimme illalla pimeässä murhaajia, kävimme kävelyillä, heitimme tikkaa ja makoilimme t-paidassa laiturilla lukien kirjaa.

Nukuttuakin tuli oikein hyvin ja olo onkin oikein täysin rentoutunut. Reissu tuli todella tarpeeseen, sillä nyt jo stressaa taas! Argh. Eilen toin juhlamekkoni kotiin, jotta saisin tehtyä sitä ahkerasta, mutta kuinkas kävikään... Suurimman osan ajasta heiluin ratkojan kanssa ja nyt olen itseasiassa vielä enemmän vaiheessa kuin eilen vielä koulussa... Ja nahkalaukkukin pitäisi saada väännettyä valmiiksi ja portfolio tehtyä. Pitäisi suunnitella näyttöön tuleva essu ja etsiä siihen materiaalit... AIKA LOPPUU!!

Mutta sitten asiaan, eli laihdutukseen... Kuten huomata saattaa, laihdutus otti reissussa vähän takapakkia, mutta se nyt oli odotettavissa herkku-bageleiden, valkosuklaa-marja-rahkan, torturevuoan, M&M'ssien ja muiden napojen takia. En kuitenkaan ole kauhean tyrmistynyt, sillä painan kuitenkin vähemmän kuin tämän homman aloittaessani! Hyvä hyvä. Ja eilen kävin taas juoksemassa! Juoksin taas sen 25minuuttia ja ah, kuinka jalkoja särki lenkin jälkeen. Mutta muuten oli aivan voittaja olo kun jaksoin juosta koko matkan ja ensinnäkin lähteä sinne lenkille taas heti koulun jälkeen. Hyvä minä.

Nyt palaillaan taas ruotuun ja laihdutus jatkuu. Ja ompelu. Voi olla, etten ehdi kauhesti kirjoittelemaan tällä viikolla, sillä aika luultavasti kuluu aikalailla tuon mekon, nahkalaukun, näyttö essun ja portfolion parissa. Pahus. Mutta ensi viikon torstaina alkaa loma! (mikäli saan mekon siihen mennessä valmiiksi...)

23. syyskuuta 2010

Paino: 71.8kg
Pudonnut: 1.2kg
Vielä jäljellä: 16.8kg

Tuollaisia lukuja vaaka näytti aamulla. Olen oikein tyytyväinen, että painoa on lähtenyt näinkin mukavasti, muttei kuitenkaan aivan naurettavia määriä. Yhdellä viikolla kun aloin laihduttamaan, niin ekalla viikolla lähti 3kg, se on jo vähän liikaa, kun en mä nyt NIIIN paljon kuitenkaan paina. Nesteitähän nuo lähteneet kilot ovat olleet, mutta pitää nekin saada liikkeeseen.

En sitten eilen kerennyt lenkille ja lihaksien kannalta ehkä olikin ihan hyvä, nyt on taas parempi olo, kun ei kolota joka paikkaa. Huono puoli tuossa oli se, että uni ei meinannut tulla. Olen tällä viikolla muuten nukkunut kuin tukki, mutta nyt kun lenkki jäi välistä niin pyöriskelin melkein tunnin sängyssä ennen kuin nukahdin. Siinäkin siis yksi loistava syy harrastaa raskasta liikuntaa jatkossakin.

Tänään on nyt sitten lähtö sinne mökille. Ihanaa <3 En jaksaisi odottaa, että pääsen kahden hyvän ystäväni kanssa rentoutumaan, pälättämään, herkuttelemaan, pelaamaan ja naureskelemaan. Vähän harmittaa kun toinen noista ystävistä oli ainakin eilen kuumeessa, mutta lupasin sitten hoitaa häntä siellä mökillä, jos kauhean heikko olo on. Toivottavasti kelit olisivat vähän paremmat kuin mitä ne ovat nyt pari päivää olleet, sillä ei ole kiva jos sataa koko ajan. Kumpparit on pakattu matkaan, mutta olisi kiva nähdä yhtä upea tähtitaivas kuin viime kerralla kun tuolla mökillä olimme, mutta tällä pilvi määrällä se tulee olemaan mahdotonta.

Mutta nyt lähden vielä neljäksi tunniksi kouluun ja sitten nokka kohti ruokakauppaa ja mökkiä <3

Vähän pelottaa miten tuo ruokapuoli lutviutuu... Mutta täytyy vain yrittää syödä ajatuksella, että eivät ne herkut maailmasta lopu. Se pelottaa eniten, että miten saan itseni syömään taas oikein maanantaina... O-ou. Noh, täytyy vain pysyä lujana. You can do it, you can do it! Yes I can!

Ei ehdi, ei jaksa, ei pysty

Tänään olisi tosiaan pitänyt mennä sinne juoksulenkille heti koulun jälkeen, mutta toisin kävi. Olen aivan totaalisen uupunut, paikkoja kolottaa edelleen ja kotona olisi miljoona asiaa jotka pitäisi saada tehtyä ennen huomista (tämä nördäys ei kuulu ohjelmaan, joten pikainen postaus ja sitten äkkiä hommiin), joten päätin jäädä kotiin. Mua itseasiassa harmittaa kun jäin kotiin enkä mennyt lenkille, mutta toisaalta lepopäivä voi olla ihan hyvä kun kuitenkin eilen ja toissapäivänä molempina kuntoilin aika reippaasti. Yksi lepohetki auttanee ja vähentää kolotuksia. Seuraavaksi pääsen kylläkin kunnolla hikilenkille vasta sunnuntaina, mutta pitää tehdä kävelylenkkejä siellä mökillä ja sulatella herkkuja. Ensi viikolla sitten taas uudella innolla ja kun ei ole erityissuunnitelmia sotkemassa arkea, niin liikuntakin onnistuu helpommin.

Nyt kuitenkin siirryn piirtämään kaavoja nahkalaukkuun, sitten luvassa tiskivuoren valloitus, pakkailua ja mekon ompelua... Ja ajattelin, että mikäli noissa hommissa ei mene yömyöhään niin käyn kuitenkin pienen kävelylenkin heittämässä.

22. syyskuuta 2010

Paino: 72kg
Pudonnut: 1kg
Vielä jäljellä: 17kg

Luvut menevät alas hissuksiin. Toivottavasti tämä tahti jatkuu ja tulevat kuukaudet ovat onnistumisia täynnä. Tahtoisin niin kovasti päästä tuon maagisen 70kg:n rajan ali. Ja vielä enemmän tietysti odotan, että tuo numero 60 lähestyy, sillä siitä on kaaaauan kun viimeksi painoin alle 60kg. Tahdon olla hoikka, terve, hyväkuntoinen, pirteä ja iloinen. En läski, väsy ja huonokuntoinen.

• Kun painan alle 70kg, ostan itselleni uudet farkut
• Kun painan alle 65kg, ostan itselleni Sinkkuelämän 5. ja 6. tuotantokaudet
• Kun painan alle 60kg, pidän täydellisen hemmottelu viikonlopun (sis. hyvää ruokaa, kasvohoitoja, leffaa, täydellistä rentoutumista, kynsienlakkaamista, muotilehtiä, hyviä kirjoja...)
• Kun painan 55-57kg, ostan vähän vaatteita (yritän tässä laihdutus prosessini aikana ostaa mahd. vähän vaatteita, sillä en halua, että ne jäävät isoiksi kun pudotan painoa jatkossa. Yritän myös miettiä täydellistä vaatekaappia ja mitä omastani puuttuu)

Nyt on taas uusi päivä! Koulun jälkeen hipsin taas lenkille.

Uimista ja lettuja

Päivän ruokailut eivät menneet ihan niin kuin olin suunnitellut, mutta onneksi lipsuminen oli vain pientä! Aamulla söin kuuliaisesti ne kaksi real-leipää kinkulla, salaatilla ja kurkulla, mutta koulussa otin juures-peruna-muusin, kolmen kekripyörykän ja salaatin lisäksi pienen palan vaaleaa leipää ja neljä pikkuruista lettua ja vadelmahilloa. Mutta en potenut siitä syyllisyyttä sillä kehnon ilman takia kouluun piti kävellä pyöräilyn sijaan ja uimaankin menin koulusta.

Uiskentelin noin 50minuuttia ja ehdin uida laskujeni mukaan 1400m. Eli ihan jees. Jos olisin koko tunnin ollut niin olisin ainakin sen 1600m ehtinyt uimaan, mutta kun allas alkoi ikävästi täyttyä, niin lähdin suihkuun jo vähän aikaisemmin. Tuo tiistai ei selvästikään ole ihanteellisin päivä käydä uimassa kun sinne tulee joku uimaryhmä puoli neljältä, jolloin heille on varattu kaksi rataa ja muille jää sitten kolme rataa käyttöön. Pitää jatkossa siis yrittää silloin torstaisin käydä uiskentelemassa...

Mutta ihan mukava päivä ollut. Vähän ärsyttää kouluhommat, jotka eivät oikein ota onnistuakseen, mutta kai nekin tosta lutviutuvat pikkuhiljaa. Nyt oon ihan väsy ja paikkoja taas kolottaa kummasti. Huomenna kun vielä jaksaisi käydä lenkillä heti koulun jälkeen niin olisin oikein tyytyväinen itseeni. Sitten saan pari hyvin ansaittua vapaapäivää mökillä. Pitää vaan pitää huolta, ettei se mässäily mene ihan överiksi!

21. syyskuuta 2010

Huomenia!

Paino: 72.3kg
Pudonnut: 0.7kg
Vielä jäljellä: 17.3kg

Eilen illalla kun menin nukkumaan niin joka paikkaa särki aivan tolkuttomasti siitä eilisen lenkistä ja viikonlopun tikan heitosta ja futiksesta. Olin aivan varma, että ylös nouseminen olisi tänään yhtä h*lvettiä, mutta eihän se ollutkaan niin kamalaa kuin kuvittelin. Tosin mulle tulee yleensä paikat kipeimmiksi vasta kaksi päivää kuntoilun jälkeen. Eli huomenna on sitten se tosi paikka edessä, että onnistunko kampeamaan itseni ylös tuolta sängystä. Noh, eiköhän tuo jollain vippaskonstilla onnistu...

Tänään luvassa siis ahkeraa pakertamista koulussa, uintia ja bageleiden leipomista, sekä kotiläksyjä. Aika harvoin saadaan läksyjä, mutta ylläri ylläri, ne tulevan aina juuri silloin kun hommaa olisi muutenkin jo ihan riittämiin... Noh, yön pikkutunneilla sitten.

Tajusin muuten eilen, kuinka iso homma mulla on edessä tän laihdutuksen kanssa! Siis tuo 18kilon pudotus! Huhhuh! No kerran onnistuin jo 15kiloa pudottamaan, joten eiköhän tämäkin onnistu. Pitää aloitella tälleen pikkuhiljaa ja opetella uudet elämäntavat kunnolla, että kun painoa on lähtenyt tarpeeksi on sen poissa pitäminenkin mahdollista. Sillä se vasta haastavaa tuleekin olemaan, että saa painon pidettyä pois laihdutuksen jälkeen. Olen nimittäin onnistunut laihduttamaan ennenkin ihan hyviä määriä, mutta ne kilot ovat aina tulleet takaisin ja yleensä vielä tuoneet kaverit mukanaan... Joten nyt aion pitää kilot poissa pysyvästi!

20. syyskuuta 2010

Paino: 73kg
Pudotettu: -
Vielä jäljellä: 18kg

Ensimmäinen päivä on mennyt oikein loistavasti. Aamu tosin alkoi vähän ikävissä tunnelmissa kun vaaka totesi ilkkuvaan sävyyn painon olevan tasan 73 kiloa. Auts. Mutta ajatus tulevasta helpotti, kun tiedän, että pikkuhiljaa nämä makkarat tästä vyötäröltä sulavat ja vaa'an lukemat pienenevät. Mittoja en nyt saanut otettua, mutta yritän tällä viikolla joku päivä, kun ne nyt eivät kovin nopeasti pienene, joten niillä ei ole niin kiire.

Muuten tämä päivä on sujunut oikein loistavasti, lukuun ottamatta päänsärkyä (josta en muuten IKINÄ kärsi, tai ehkä kerran vuodessa...). Olen syönyt ruokasuunnitelman mukaan ja vielä yhden leivän aionkin popsia vähän illemmalla. Noin tunti sitten söin itsetehtyjä pinaattilettuja ja salaattia, nams! Pinaattiletut ovat ehdottomasti yksi lempiruokani! Aamulla testasin ensimmäistä kertaa tuota omena-kaneli-puuro-yhdistelmää ja se toimikin ihan kivasti. Saattaa jossain välissä tulla vähän ikävä herkullista oivariini-voisilmää, mutta sallitakoot sekin silloin tällöin kunhan pääsääntöisesti tulee syötyä terveellisemmin. Koulussa söin kaksi röstiperunaa (okei, luulin eka että ne olisivat olleet jotain kasvispihvejä... Jolloin otin vielä yhden keitetyn perunan, joka kyllä jäi syömättä kun tajusin lapanneeni lautaselleni kasan perunaa erimuodoissa), vähän mustaherukka-broileri-kastiketta ja ison annoksen salaattia. Juomaksi lasillinen vettä ja maitoa.

Tänään voin myös kertoa tehneeni kaksi oikein hyvää päätöstä! Ai, että olen ylpeä itsestäni :P Koulussa kahvitunnilla olisi ollut myynnissä hävettävän halpoja herkkuja: muffineita, berliininmunkkeja sekä herkkupullia, mutta pysyin lujana ja vastustin mielitekoa ja jätin ostamatta. Sen sijaan söin pienen omenan ja join lasillisen vettä. Hyvä minä! Toinen aivan loistava päätös oli lähteä juoksemaan heti koulun jälkeen, vaikka päätä särki, nälkä kurni mahassa ja väsytti aivan tajuttomasti. Kun lähdin juoksemaan se tuntui oikein hyvältä. Ihanaa! Ja juoksinkin itselleni ennätykselliset 25minuuttia putkeen. Eli ei tuonne 30minuuttiin nyt kovin pitkä matka olekaan... Ja olo lenkin jälkeen oli huumaava, suurin osa hurmokseen tietysti oli, että sain tämän ahterin raahattua sinne lenkkipolulle ja oikeasti juostua. Ja vielä kun juoksin yhdelle sillalle ja käännyin ja juoksin taas koko matkan takaisin! Mietin, että jos nyt kävelen hetken matkaa, niin en enää saa itseäni juoksemaan sitä loppumatkaa, joten jatkoin vain juoksemista. Ah, onnea. Sitten tulin kotiin ja tosiaan ryhdyin paistelemaan pinaattilettuja.

Loppuillan pyhitän Amerikan huippumallille, yhdelle kouluhommalle ja ehkä hyvälle kirjalle. Ja aion mennä ajoissa nukkumaan. Viime yönä nukuin kuin tukki. Näin muuten hassua unta siitä, että näin unta mm. Cheekistä ja kun heräsin tajusin, että koulu alkaa puolentunnin päästä ja olen Hyvinkäällä (vanhempani asuvat siellä, minä Hämeenlinnassa, missä kouluni on) ja sitten tulikin kiire. Menin äkäisenä aamupalalle, valittaen kun kukaan ei ollut herättänyt minua ja aloin aamupuuroa nopeasti suuhuni lapaten surffailla vr:n nettisivuille, katsomaan monelta seuraava juna Hämeenlinnaan lähtee. Sitten heräsin ja tajusin onnessani, ettei olekaan mikään kiire kun olekin omassa kämpässä :) Oli kyllä todella todentuntuinen uni...

Huomenna menen uimaan suoraan koulusta! Ja illalla leivon bageleita mökille :) Ja keskiviikkona taas lenkille heti koulun jälkeen! Tervetuloa hyvä olo ja kaunis kroppa!

Tästä se lähtee

Nyt siis alkaa olla totuuden hetket käsillä. Huomenna ihka ensimmäinen virallinen punnituspäivä ja samalla ajattelin ottaa mitat vartalosta. Nyt loppui siis ylenmääräinen herkuttelu, mässääminen ja laiskottelu ja alkaa uusi uljas elämä... Hah. Mutta siis terveellisempään suuntaan ollaan menossa. Ja parempi olisikin, nimittäin näin laihdutus- ja elämäntaparemonttiurakkani alkajaisiksi söin tänään levyllisen Maraboun minttukrokanttia. Nam, tulee ikävä ja toisaalta ei. Se on oikeasti aika ällön makeaa ja vielä kun koko levyn vetäisee kerralla, niin ei ihme kun tulee paha olo. Eikä se suklaa edes parin ekan rivin jälkeen maistunut enää niin hyvältä. Nyt siis alkaa opettelu tapoihin, joita aion noudattaa koko loppu elämäni.

Ensimmäisenä aion opetella nauttimaan ruoasta ja syömään hitaammin. Eli en aio enää ahmia viittä paahtoleipää, vaan nautiskella yhdestä tai kahdesta palasesta ja syödä hitaammin niin, että aivot tajuavat mahan olevan täynnä. Täytyy opetella syömään niin, etten ole koneella tai katso telkkaria samaan aikaan. Tämä oli niin paljon helpompaa kun oli kotona vielä vanhempien luona kun syötiin yhdessä eikä ruokaa oikeastaan saanutkaan syödä olohuoneessa. Tosin tästä säännöstä ollaan alettu vähän lipsua... Mutta siellä tulee harvemmin syötyä koneen äärellä.

Sen lisäksi aion tietysti opetella valitsemaan niitä terveellisempiä vaihtoehtoja ruoista. Enemmän kasviksia, vähempi rasvaista lihaa, täysjyvä vaihtoehtoja ja kevyempiä herkkuja. Ostin jo pakkaseen real-ruisleipää, jossa taisi kuitua olla 10% ja täysjyväpaahtoleipää, jossa kuituja oli jotain reilut 9%. Siitä on hyvä aloittaa. Sitten kun kaurahiutaleeni loppuvat aion kokeilla ruishiutaleita. Ja nyt täytyy oikeasti alkaa syödä enemmän kasviksia, sillä niiden saldo ruokavaliossani on viime aikoina ollut säälittävän huono.

Ja kolmas tärkeä opettelun asia on se liikunnan ilon löytäminen. Nyt liikuntaa ei ole tullut harrastettua oikeastaan yhtään ja se ottaa päähän. Kun olin kipeänä tuli himo päästä lenkille, joten tietysti juuri silloin piti jättää lenkki tekemättä, ettei kuume nousisi ja kehittyisi keuhkokuumeeksi... Mutta nyt kun olen taas terve ja menkatkin ovat ohi kiusaamasta, niin minulla ei enää ole syitä tai tekosyitä jättää lenkkejä tekemättä.

Ensi viikko on vähän huono aloittaa laihdutus, kun samaisella viikolla on luvassa mökkireissu kavereiden kanssa ja tiedossa on pelailun, hengailun ja lörpöttelyn lisäksi paljon herkkutelua. Mutta yritän pitää herkkuhimoni kurissa ja koettaa pärjätä pienillä herkkuannoksilla. Realistisesti nimittäin voin sanoa, että aion syödä tuolla herkkuja, vaikka kuinka laihis olisi päällä. Niin harvoin tuollaisia reissuja tulee tehtyä, että pitää ottaa siitä kaikki irti, eikä mennä sinne pipo kireällä. Tämä on kuitenkin minulle oiva tilaisuus opetella kohtuutta... Tiedän kyllä että siitä tulee vaikeaa, mutta en minä haasteita pelkää.

Tässä on kuitenkin tulevan viikon ruokasuunnitelma:

Maanantai:

• Kaurapuuro, 2 pientä omenaa, kanelia
• Kouluruoka lautasmallin mukaan. Ei leipää!
• ½ banaani
• Pinaattilettuja 5kpl, puolukkahilloa, salaattia
• 1 real-leipä, tomaattia, kinkkua, margariinia

Tiistai:

• 2 real-leipää, kurkkua, kinkkua, omena
• Kouluruoka lautasmallin mukaan, ei leipää
• Salaatti: salaattia, tomaatti, kurkkua, 2 ananasrengasta, paprikaa
• ½ banaani, jogurtti, 3rkl mysliä

Keskiviikko:

• Kaurapuuro, 2 pientä omenaa, kanelia
• Kouluruoka lautasmallin mukaan, ei leipää
• Pinaattilettuja 5kpl, puolukkahilloa, salaattia
• 1 real-leipä, paprikaa, kinkkua, kurkkua, margariinia

Torstai:

• Jogurtti, 1 banaani, 3rkl mysliä
• Kouluruoka lautasmallin mukaan, ei leipää
• Kana-caesar bagel

Tuossa niiden päivien tiedot mitkä voin suunnitella. Mökkieväät alkavat olla myös tiedossa, mutten viitsi mitään tarkkaa plääniä viikonlopuksi tehdä koska tiedän ettei se tule pitämään...

Mitä sitten viikon liikuntoihin tulee, niin ajattelin aloitella lenkkeilyä heti maanantaina:

• Maanantai: ½h lenkki heti koulun jälkeen
• Tiistai: 1h uinti
• Keskiviikko: ½h lenkki heti koulun jälkeen
• Sunnuntai: ½h iltalenkki

Pakko lähteä lenkille heti koulun jälkeen vaikkei meinaisi jaksaa, sillä tiedän että jos jään hetkeksi kotiin niin en saa tätä leveää persettä enää ylös... Joten pakko mennä heti koulusta vaikka tekisi kuinka mieli ruokaa ja pieniä tirsoja. Katsotaan miten viikko lähtee käyntiin.

Aamiainen on päivän tärkein ateria...

... Vai onko tämä vain muromyyjien keksimä slogan?

Oli tai ei, niin itse en ainakaan pärjää ilmaa aamupalaa. Minulle ehtii tulla koulussa nälkä jo tunnin ennen lounasta, joten voisin vain kuvitella sen heikon olon, jos jättäisin aamupalan syömättä ja lähtisin kouluun suoraan sängystä nousseena. Jotkut korvaavat aamupalan kupillisella kahvia tai teetä. Itse en pahemmin juo kumpaakaan, mutten silti uskoisi pärjääväni vain kupposella jotain nestemäistä, vaikka noita joisinkin. Kyllä mahaan täytyy jotain täytettä saada, ettei kuukahda ennen puolta päivää.

Yleensä olen keitellyt puuroa aamupalaksi ja syönyt sen sokerin ja voisilmän kanssa. Voisilmä kyllä on laajentunut aikamoiseksi mulkosilmäksi, joten ajattelin vähän tutkiskella, että mitäs kaikkea sitä voisikaan aamuisin syödä. Osa esimerkeistä on kevyempiä ja osa tuhdimpia, sen mukaan sitten voi myös suunnitella loppu päivän ateriat, eli jos aamulla syö tuhdisti, niin voi sitten vähän nipistää päivällisestä tai vaikka iltapalasta. Kunhan kalorit pysyisivät edelleen niissä sallituissa raameissaan (vaikken edelleenkään laske kaloreita, liian haastavaa ja aikaavievää puuhaa...)

Mutta tässä tulee piiiiitkä lista erilaisista ideoista, millä sitä aamupalaa voisi piristää:

Leipäaterioita:

• Täysjyväpaahtoleipä, margariini, tomaatti ja kurkkuviipaleita, salaattia, 2 kalkkunasiivua, ½ banaani
• Täysjyväpaahtoleipä, avokadomurska, tomaatti
• Täysjyväpaahtoleipä, graavilohta, punasipulia ja tomaattia
• Täysjyväpaahtoleipä, munakas, appelsiini/omena
• Täysjyväpaahtoleipä, 2 siivua pekonia, 1 muna, tomaattia
• Täysjyväpaahtoleipä, kurkku ja tomaattisiivuja, salaattia, muki kaakaota
• Sämpylä, muna, keittokinkkua, appelsiini/omena
• Ruisleipä, 1rkl raejuustoa, 2 viipaletta kalkkuna leikkelettä, salaattia
• Ruisleipä, keitetty kananmuna, keittokinkkua, tomaattia

Jogurtti/mysli/muro/puuro yms ateriat:

• Maustamaton jogurtti hedelmän ja pähkinöiden/siementen kera
• Maustamaton jogurtti, marjoja, mysliä ja pieni loraus hunajaa
• Maustamaton jogurtti, kuivattuja hedelmiä, mysliä
• Maustamaton jogurtti, granaattiomena, mysliä
• Muroja, maitoa, kuivattuja hedelmiä ja hunajaa
• Muroja, jogurttia, hedelmä
• Muroja, marjoja, maitoa
• Maitoa, banaani, rypäleitä, marjoja, mysliä
• Weetabix, maitoa, hunajaa, banaani
• Weetabix, jogurtti, kiiwi
• Ruishiutale-/kaurapuuroa, kuivattuja hedelmiä, maitoa
• Ruishiutale-/kaurapuuroa, marjoja, mehukiisseli
• Ruishiutale-/kaurapuuroa, banaani, maitoa
• Ruishiutale-/kaurapuuroa, omena, kanelia
• Marjaisa tuorepuuro: 1 dl kaurahiutaleita, 1 dl ruisleseitä, 2 rkl auringonkukansiemeniä, 1½dl vettä/maitoa, 2 tl hunajaa, 1 dl mustikoita, 2 dl vadelmia. Sekoita aineet ja anna vetäytyä 10min.

Hedelmät:

• Hedelmäsalaatti, jogurtti
• Hedelmäkiisseli
• Smoothie I: marjoja, ½ banaani/mango, luonnonjogurttia, pähkinöitä/siemeniä, (hunajaa)
• Avokadopirtelö: banaani, omenamehua, avokado (soseuta)
• Smoothie II : banaani, marjoja, maitoa, pähkinöitä/siemeniä

Munakkaat:

• Masala-munakas
• Munakas I : 1 muna, 2 valkuaista, juustoa, tomaattia, sieniä
• Munakas II : 1 muna, 2 valkuaista, juustoa, kinkkua, herkkusieniä
• Munakas III : 1 muna, 2 valkuaista, juustoa, tomaattia, chiliä
• Munakas IV : 1 muna, 2 valkuaista, juusto, pinaattia, herkkusieniä

Vähän spesiaalimpaa:

• Croissant, keittokinkkua, tomaattia, kurkkua, viipale juustoa, itsepuristettua appelsiinimehua
• 2 pientä pannukakkua, marjoja, jogurttia
• Suolainen-/marjainen muffinssi, hedelmä
• Englantilainen aamiainen: Täysjyväpaahtoleipä, hilloa, munakas, 2 prinssinakkia, (papuja), pieni hedelmäsalaatti

Nam nam! Herkullista!

Häpeää

Koulussa olisi ollut mahdollisuus mittauttaa kehonkoostumus... Mutta tuo mittari oli keskellä koulun vilkasta aulaa... Arvatkaa sitten, että kehtaako siihen mittarille lössähtää kaikkine 73 kiloineen päivineen. No ei todellakaan! Pari (hoikkaa) luokkalaista kävi siinä mittauttamassa omat arvonsa ja ihan siedettäviä arvoja he saivatkin. Yhden olisi pitänyt lihottaakin kilon, yhdellä oli vähän ylimääräistä rasvaa, mutta voin vain kuvitella kuinka kamalat arvot olisin itse saanut. Hyi, en olisi millään kehdannut mennä siihen mittarille keskellä aulaa...

Kyllähän minä tiedän, että myös luokkalaiseni näkevät, että olen pyöreä ja minulta löytyy ylimääräisiä kiloja, mutta en silti halua kaikkien tietävän tarkkaan mitä se vaaka näyttää. Toisaalta olisiko sillä nyt niin väliä, sillä miten se paljon oikeasti painan vaikuttaa siihen mitä muut minusta ajattelevat? Luultavasti ei mitään... Mutta silti se lukema tuottaa minulle häpee ja ahdistusta.

Kerran kun painoin noin 67kg ja kaveri kysyi, että paljon painan, niin kerroin vähän kaunistellen, että 65kiloa ja hän sanoi, etten näytä "niin painavalta"... Jotain lohtua siitäkin, mutta nyt olen taas päässyt lihomaan ja vaikka edelleen toivon, etten näytä niin painavalta kuin olen, niin kyllä sitä rasvaa on reilusti enemmän kuin lihasta. Nyt pitäisi oikeasti päästä eteenpäin tässä laihdutuksessa ja lähteä liikkeelle! Tiedän pystyväni siihen, mutta vähän alkoi taas karmia ajatus, että jos haluan päästä ihannepainooni, niin minulla on 18kiloa (!!) painoa pudotettavana... Mikäli siis siihen 55 kiloon pyrin. Näin aluksi olisi ihana saada paino edes sinne kutosella alkaviin lukemiin. Tällä tahdilla se ei kyllä onnistu millään, sillä mässäilen koko ajan aivan liikaa ja todella epäterveellisesti. Siksi minun täytyykin nyt kehitellä itselleni sotasuunnitelma ensi viikolle!

Joskus kyllä haluan päästä siihen kehonkoostumusmittaukseen... Toisaalta olisihan se kivaa jos sen mittaisi nyt ja sitten voisi esim vuoden päästä mitata uudelleen ja katsoa onko tapahtunut mitään positiivista muutosta... Mutta en oikein tiedä missä tuon voisi mittauttaa. Ja sitten kun vielä saisin mittaamaan sellaisen vähän höpsön, tukevan vanhan rouvan, niin ei tuntuisi niin pahalta nähdä niitä tuloksia :D

GO FAT GO-dieetti

Tässä olisi Jutta Gustafbergin dieetti:

Aamiainen

* 45 g kaurahiutale
* 100 g raejuusto, rasvaton
* 1,5 dl mehukeitto, sokeroimaton
* + Omega 3 2 kpl
Lounas
* 100 g kana / 100 g naudanliha / 100 g kala
* 1 kpl kananmunanvalkuainen / 25 g raejuusto, rasvaton
* 200 g vihanneksia vapaa valintaisesti
* 5 g oliiviöljy
Välipala
* maitorahka 250 g
* 100 g pakastemarjoja
* tai 1 kpl Pro-Fx lo-carp bar -proteiinipatukka / 40g Fast Dietmix

Päivällinen
* 100 g kana / 100 g naudanliha / 100 g kala
* 40 g riisi / 40 g pasta / 170 g peruna
* 200 g vihanneksia vapaa valintaisesti
* 5 g oliiviöljy

Iltapala
* 250 g maitorahka / 150 g raejuusto, rasvaton
* 1 dl mehukeitto, sokeroimaton
* 10 g vehnäleseitä
* + Omega 3 2kpl
Palautusjuoma (heti välittömästi treenin jälkeen, vain treenipäivinä):
* 40 g Fast Dietmix (kovaa treenaavat voivat käyttää tuhdimpaa palautusjuomaa esim. Fast Reco 2)

En aio tätä nuodattaa aivan täysin oikein, mutta ajattelin kuitenkin vähän ottaa mallia, kun suunnittelen ruokailujani. Tämä on nimittäin ainakin hyvin proteiinipitoinen ruokavalio ja proteiinit olivat juuri se ruokaryhmä, joka ei ole tarpeeksi hyvin edustettuna omassa ruokavaliossani.

How to do it?

Eli kolme avaintekijää olivat seuraavat:

1. Ruokavalioremontti
2. Liikunta
3. Aktiivinen arki

Yksinkertaista eikö totta? Vai onko sittenkään...

1. Ruokavalioremontti:
   
   Tämä tulee olemaan kivinen tie kohti parempaa, mutta saavutettavissa. Olen hieman hämmentynyt näistä nykyajan ravintosuosituksista. Toisaalla vannotaan perinteisen ruokapyramidin nimeen, toisaalla vedetään hiilihydraatit pannaan ja toisaalla kehotetaan hylkäämään liha- ja maitotuotteet. Mikä nyt sitten on se oikea tapa syödä? Tästä pitää ottaa selvää lueskelemalla vähän opuksia erilaisista ruokavalioista ja dieeteistä. Sen tiedän, etten ole valmis luopumaan ihan kokonaan leivästä ja pastasta, koska ne maistuvat niin hyviltä. Jonkinlainen parannus olisi silti tehtävä, kun tajusin etten syökään ihan niin kevyesti kuin olin itselleni uskotellut. Eli vaalealeipä vaihtukoot ruisleipään ja pasta täysjyväpastaan, ja näitäkin pitää syödä harkiten. En aio vaaleasta leivästä kieltäytyä mikäli jossain on tilaisuus saada vastaleivottuja, lämpöisiä sämpylöitä, mutta herkuttelu on pidettävä aisoissa ja joka kerta kun otan ruokaa, minun on tehtävä fiksuja valintoja "otanko ranskalaisia vai keitettyjä perunoita?" "laitanko salaattiin kastiketta?" "valitsenko sen tuhdeimman suklaakakun vai tuon söpön pikkuleivän?"... Elämä on valintoja täynnä ja nyt minun on vihdoin aika oppia tekemään ne oikeat valinnat ja lopettaa tekosyiden keksiminen.
   
   Näin aluksi aion ottaa avuksi lautasmallin, jonka mukaan syön koulussa. Sen lisäksi lisään ruokavalioon kasviksia huimasti! Aamupalalla pyrin aina syömään jonkun hedelmän, esim. banaanin, omenan tai kiiwin. Lounaalla ja päivällisellä täytän lautasen pääosin kasviksilla ja jos syön iltapalalla leipää, niin laitan sen päälle salaattia, kurkkua ja tomaattia. Välipalaksi voi myön napsia porkkanaa, kirsikkatomaatteja tai vaikka muutaman viinirypäleen. Nyt siis vähennän muun ruoan määrään ja lisään reippaasti kasviksia ruokavaliooni. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta katsotaan miten sen toteuttaminen lähtee sujumaan. Lisäksi pyrin juomaan vähintään litran vettä päivässä ja tämän lisäksi kaksi lasillista rasvatonta maitoa. Syön päivässä neljä kertaa, eli aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan.
   
   Näiden lisäksi yritän lisätä proteiinin määrää ruokavaliossani, sillä nykyisen ruokavaliokäsityksen mukaan syön liikaa hiilihydraatteja, joten pitää kokeilla mitä tapahtuu jos jätän riisit/perunat/pastat vähemmälle ja syön enemmän vaaleaa lihaa, maitotuotteita ja papuja. Hiilihydraatit pyrin ainakin vaihtamaan niihin terveellisimpiin vaihtoehtoihin, eli täysjyviin.
   
   Ja mitä herkkuihin tulee? Ne ovat sallittuja, mutta se kohtuus on pakko opetella! Ei enää sitä suklaalevyä vaan mieluummin vaikka suklaapatukka tai pulla. Pari herkuttelukertaa viikossa luulisi toimivan, kun kerralla katsoisi, ettei syö yli 100g herkkuja. Eli esim. pieni pala kakkua tiistaina ja suklaapatukka lauantaina eivät kaada maailmaa eikä laihdutustani. Mutta tämä ei saa johtaa siihen, että syön joka päivä karkkia, pullaa, sipsejä, pizzaa ja limua. Eli herkuttelun kolme kovaa: kohtuus, kohtuus ja kohtuus.
2. Liikunta:
   
   Tykkään liikunnasta kyllä, mutta se lenkillä/jumppaan/uimaan lähteminen on vaan niin tajuttoman vaikeaa! Laiska kun olen niin se kotisohva, vällyn ja kaakaokupillisen kera tuntuu niin paljon paremmalta vaihtoehdolta kuin lenkki hyytävässä syysviimassa. Silti nautin siitä olosta, minkä saan kun olen hikoillut jumpassa tunnin, tehnyt oman ennätykseni uinnissa tai kun huomaan lenkkeillessäni, että ajatukseni ovat harhailleet johonkin muuhun kuin siihen juoksuun.
   
   Elikkäs tavoite olisi pystyä juoksemaan se 30minuuttia putkeen vuoden loppuun mennessä. Mikä tietysti tarkoittaa sitä, etten voi lopettaa juoksemista heti kun loka-marraskuun loskat ja joulukuun pakkaset saapuvat, vaan pitää jatkaa tarmokkaasti liukastelun pelosta ja paleltumien vaarasta huolimatta. Minulta löytyy oikeasti hyvät varusteet juoksuun, joten huono keli ei ole mikään hyvä syy jäädä kotiin. Aikaakin löytyy, pian varsinkin! Ensi jaksossa minulla on 4vkoa vapaata, jonka aion pyhittää liikunnalle, ompelulle ja lomailulle. Sen jälkeen kolmannessa jaksossa on myös luvassa melko rento jakso ja vaikka koulua olisikin 40h/vko, niin silloin se liikunta vasta tärkeää olisikin kun se piristää ja virkistää mieltä!
   
   Aloitan sillä periaatteella, että liikun neljä kertaa viikossa koulumatkojen lisäksi. Tuohon voi kuulua uintia, juoksua, jumppaa tai vaikka vaan kävelyä, kunhan liikun edes jotenkin. Noihin edellisessä postauksessa kertomiini tavoitteisiin aion pyrkiä pikkuhiljaa, mutta varmasti. Aion sisällyttää tuohon neljä/vko tavoitteeseeni vähintää kaksi juoksulenkkiä, sillä siinä tarvitsen treenausta ja se on ilmaista ja helppoa liikuntaa. Mun täytyy vain tehdä niin, että kun tulen nälkäisenä kotiin niin syön jonkun hedelmän/kasviksen, jolla pärjään hetken ja lähden samantien lenkille, sillä jos jään hetkeksi kotiin koneelle, niin olen siinä varmasti vielä kolmen tunnin päästä ja lenkin voi jättää haaveeksi. Eli lenkki ennen muita aktiviteetteja. Uimassa voisin yrittää käydä vähintään sen kerran viikossa, kun minulla on tuo kuukauden vapaa niin pääsen varmaan useamminkin uimaan kun isäni harrastaa uintia ja voin hänen mukaansa mennä. Lisäksi aion tutkia mitä jumppia tämä kaupunki tarjoaa.
   
   Eli neljä kertaa viikosa reipasta liikuntaa, jonka lisäksi koulumatkat pyöräillen tai kävellen. Lisäksi ei saa unohtaa hyötyliikuntaa! Kävelen portaat kämppääni, joka sijaitsee 5. kerroksessa ja kävelen kauppaan ja asemalle.
3. Aktiivinen arki:
   
   Eli en saa jäädä lenkinkään jälkeen koko illaksi istumaan koneelle tai telkkarin ääreen. Täytyy vain keksiä sellaista ohjelmaa mikä ei vie kaikkia rahojani... Täytyy käydä ikkunaostoksilla, kiertää kirppareita, käydä puistoissa ja nähdä kavereita, käydä kirjastossa, piirtää, maalata, tehdä terveellistä ruokaa... Vain taivas on rajana. Nyt neitiseni, ala nauttia elämästä.

Nyt siis siirryn katselemaan yhtä intohimoni kohdetta, eli FC Barcelonan peliä.

Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Haluatko saavuttaa jotain?

Päätä mitä haluat, tee suunnitelma ja toteuta se. Näin pääset tavoitteisiisi.

Olisipa se noin helppoa. Jokainen laihduttamaan ryhtynyt tietää, ettei ihailtavan terveellisen ruokavalion noudattaminen ole helppoa kun mieli tekee sipsiä, karkkia tai mitä tahansa, mikä posauttaa kalorit pilviin tai kun ulkona sataa kaatamalla vettä ja pitäisi lähteä lenkille.

Ei helppoa tavoitteiden saavuttaminen ei ole, mutta mahdollista kyllä. Täytyy vain oppia joustamaan tilanteista riippuen ja välillä mentävä vaikka sen harmaan kiven läpi, jotta pääsisi eteenpäin.

Itse en ole kovin hyvä pitäytymään tarkasti tehdyissä suunnitelmissani. Saatan esimerkiksi valita illalla vaatteet valmiiksi seuraavaa päivää varten, jottei kallista nukkumisaikaa kuluisi vaatekaapin penkomiseen, silti aamulla totean, etteivät ne vaatteet tunnu oikeilta ja päädyin kuitenkin penkomaan kaappia silläkin uhalla, että kello lähestyy jo uhkaavasti lähtöaikaa. Tai sitten juuri tämän laihdutuksen kanssa... Aamulla päätän lähteä lenkille, mutta kun tulen koulusta kotiin rättiväsyneenä ja karmivan nälissäni, otan ruokaa ja sillä verukkeella siirrän lenkkiä myöhemmäksi, koska täydellä vatsalla ei voi lenkkeillä. Yhdeksän aikaan huomaankin jo, että lempiohjelmani telkkarissa alkaa ja vielä pitäisi lenkille lähteä. Noh, sen lenkin voi siirtää huomiselle, koska en omista tallentavaa digiboxia (vanhempani kyllä omistavat), joten muuten missaan tämän "elintärkeän" tunninmittaisen pläjäyksen soopaa.

Miten siis pysyä suunnitelmassa? Sitä lähden nyt opettelemaan...

Mutta asetan ihan ensin tavoitteet itselleni, joihin on realistista pyrkiä:

• En on ihan varma painostani, mutta epäilen sen heiluvan siellä 72-73kilon kieppeillä (apua!), joten tahdon pudottaa painoni 65kiloon tämän vuoden loppuun mennessä! Se tarkoittaa, että minulla on (jos lyhyen matikan oppimäärällä osasin laskea oikein) 108 päivää aikaa pudottaa painostani se 7-8 kiloa. Eli se tarkoittaa 0.065-0.074kilon pudotusta päivässä (kun aletaan ihan pelata desimaaleilla, haha). Helpommin sanoisin, että viikossa pudotus saisi olla 0.4-0.5 kilon tuntumassa. Lopullinen tavoite olisi päästä 55-57kiloon kesään 2011 mennessä. Tuolloin painoindeksini olisi 22.3-23.1, eli normaalipainossa. Ja tietenkin loppuiän tavoite olisi pysyä noissa mitoissa, eli oppia elämään terveellisesti.
• Vuoden loppuun mennessä jaksaisin juosta puolituntia yhteen soittoon. Tämä tulee olemaan minulle kova haaste, koska nyt olen jo rättipuhkipoikkikuollut viiden minuutin reippaan juoksun jälkeen. Minulla on kuitenkin useampi kuukausi aikaa treenata itseäni ja uskoisin pystyväni siihen pienellä tsemppaamisella ja kannustuksella.
• Vuoden loppuun mennessä ehdin uida 2000m tunnissa. Olen ollut uimari nuorempana ja tekniikka on siis hallussa, nyt kun saisi vielä kunnon siihen tasoon, että ehtisin uida tuon määrän. Viimeksi kun kävin uimassa pari viikkoa sitten tulokseni oli 1.5km, mutta minulla olisi vielä ollut noin kymmenisen minuuttia aikaa uida kun päätin, että nyt riitti. Toinen samaan kastiin kuuluva tavoite voisi olla, että jaksaisin uida vaparia 200m putkeen. Nyt menee noin 50-75m kunnes on pakko vähän hengähtää. Vapari on minulle se kaikkein tehokkain uintimuoto ja jotenkin lähden aina uimaan sitä vähän turhan ripeästi, jolloin tietysti läkähdyn nopeasti. Nyt siis lisää treeniä.
• Vyötärön ympärys kaventuisi ainakin 75cm:iin. En tiedä kuinka mahdollista tämä on, mutta siihen aion pyrkiä. Vyötärön ympärykseni on nyt noin 80cm, joten viitisen senttiä kun saisi nipistettyä pois niin olisin onnellinen kuin lapsi karkkikaupassa.
• Reiteni eivät enää hankaisi yhteen. Haluan ihan oikeasti käyttää kesähelteillä mekkoja ja hameita ilman niitä hiostavia sukkahousuja, ilman että reiteni hinkkaavat yhteen aiheuttaen kivuliaita hankaumia...
• Oppia nautiskelemaan ruoasta ja herkuista. Huomaan vetäiseväni suklaalevyn, litran pönikän jäätelöä tai kulhollisen pastaa napaani niin nopeasti, etten ehdi edes maistaa miltä syömäni ruoka maistuu. Tähän on tultava muutos ja tahdon oppia ahmimisen sijaan nautiskelemaan ruoista hitaasti ja tajuamaan sen, että vähemmän on enemmän. Se nimittäin todella on. Ne kolme ensimmäistä suklaa palaa maistuvat miljoona kertaa paremmilta kuin se kahdeskymmenesviides pala.

Siinä muutama minulle tärkeä tavoite, joihin aion pyrkiä suurella tarmolla ja innolla.

Entäs sitten kuinka ajattelin pääseväni noihin tavoitteisiin?

Seuraavassa kolme avaintekijää:

1. Ruokavalioremontti
2. Liikunta
3. Aktiivinen arki

Mitä nuo sitten pitävät sisällään? Siitä seuraavassa kirjoituksessa...

This is me! Who are you?

Ajattelin nyt esitellä itseni kunnolla, sillä minusta on ainakin mukavaa tietää kirjoittajasta jotain ennen kuin alan hänen tekstejään lukea.

Olen siis, kuten ensimmäisessä tekstissäni kerroin, 21-vuotias tyttönen. Minulla on ruskeat hiukset, vihreät silmät, olen 157cm lyhyt ja painan tällä hetkellä (luultavasti, en ole tällä viikolla uskaltautunut vaa'alle) 73kg, eli aivan liikaa! Olen aina ollut pyöreä, mutta nuorempana harrastin aktiivisesti uintia useamman kerran viikossa ja se piti minut edes fyysisesti hyvässä kunnossa. Nyt kunto on rapistunut ja makkarat kerääntyvät uhkaavasti tuonne vyötärön seutuville. Tällä hetkellä en harrasta oikeastaan mitään, mikä on todella huono juttu, kun ottaa huomioon, että kävin viime keväänä kerran viikossa uimassa, kerran tanssimassa ja luin ranskaakin kerran viikossa. Nyt olen yrittänyt taas aloittaa tuota uintia, mutta se on alkanut vähän haparoivasti, ensin tuli menkat, sitten flunssa ja ensi viikolla menen mökille, joten pitää yrittää mennä jo tiistaina (jolloin siellä oli viimeksi solttupoikien harkat ja uimaryhmä, jotka veivät vapaata uimatilaa PALJON), muuten jää taas käymättä. Lenkkeilyharrastustani yritän taas kovasti alkaa elvyttämään, sillä vielä toissa kesänä juoksin oikein reippaasti useita kertoja viikossa. Tämä kesä oli vähän haastava kun hellettä oli niin paljon ja keväällä olin tämän harrastuksen osalta vähän laiskistunut. Nyt siis pitää saada tämä leveä perse sinne pururadalle, kunhan paranisin tästä flunssasta prkl.

Nyt siis illat menevät lähinnä kotona olla möllöttäessä, lähinnä vieläpä tässä koneen ääressä. Ahdistaa kun aika kuluu niin nopeasti enkä saa kulutettua sitä mihinkään fiksumpaan toimintaan kuin tässä kovassa tuolissa istuskelemiseen. Nyt kun olen kipeänä se on sallittua, mutta kun paranen, niin aion tehdä parannuksen ja vihdoin viimein keksiä itselleni jotain tekemistä ja harrastuksia. Pidän piirtämisestä, maalaamisesta, leikekirjojen väsäilystä, ompelemisesta, musiikin kuuntelusta ja tanssimisesta, kirpputoreilla kiertelystä, tähtien katselusta, saippuakuplien puhaltelusta, hyvistä kirjoista ja kokkailemisesta. Mikä tahansa noista voisi olla parempaa tekemistä kuin kuluttaa elämän tärkeät minuutit tähän nördäämiseen. Eipä sillä, että tätä kokonaan hylkäisin, ei toki, aion vain jakaa aikani paremmin muillekin aktiviteeteille.

Mutta tuossa kerroin mistä asioista pidän, joten nyt voisin kertoa muutamia juttuja, jotka eivät ole ihan sydäntäni lähinnä. Inhoan maksaruokia, hämähäkkejä, nrj:n aamupoikien huonoja vitsejä, loskaa ja yhteen hinkkaavia reisiäni, joiden takia en voi kulkea hameessa ilman sukkahousuja ja jonka takia kaikki farkkuni menevät nopeasti puhki haaroista. En tykkää toistensa selän takana pahaa puhuvista ihmisistä, aikaisista aamuherätyksistä, siitä että maito on mennyt vanhaksi monta päivää sitten, lanka ehtii loppua vain muutaman sentin ennen sauman päätä tai siitä kun ihmiset ohittelevat toisiaan jonoissa.

Elämäni on oikeasti oikein mukavaa juuri nyt. Vihdoin löysin itselleni mukavan pojan, joka tykkää musta juuri tälläisenä kuin olen (ah, mikä sen parempaa, tosin hän tuo minulle usein suklaata, mikä ei edistä painon pudotustani). Kuinka ehdinkin jo epäilemään josko ikinä löytäisin itselleni Sitä Oikeaa (okei, uskon että jokaiselle on olemassa useampi kuin yksi Herra/Neiti Oikea), mutta kappas siinä hän nyt on. En ehkä vielä menisi vannomaan että menemme naisimiin ja saamme viisi lasta, mutta tykkään kovasti viettää aikaani hänen kanssaan, hän saa minut nauramaan ja juttu luistaa oikein hyvin. Tämänkin takia haluan päästä hyvään kuosiin. Vaikka hän kovasti väittääkin, että pitää minusta juuri tälläisenä, niin silti kaipaan vähän sitä itsetunnon kohotusta, jonka tiedän saavani pudotettuani kymmenisen kiloa ja kun tiedän näyttäväni hyvältä.

Mutta mihin tavoitteisiin pyrin? Millä keinoin? Kenen kanssa?

Stay tuned.

Havahtumisia

Hei,

Kerrottakoot ensin vähän taustaa elämästäni ja siitä mikä minut ajoi tämän blogin kirjoittamiseen:

Olen siis 21-vuotias tytön tyllerö (lue: lyllerö), varustettuna reilulla kymmenellä kilolla ylipainoa, talousongelmilla ja säälittävän huonolla itsetunnolla. Jos haluan hakea ulkonäöstäni jotain positiivia juttuja, niin ensimmäisenä mieleen tulevat luonnostaan tumman ruskeat ja paksut hiukset, sievät vihreät silmät ja kohtuullisen hyvä iho (tämän kirjoitettuani voin kyllä jo tuntea muutaman mehevän finnin poksahtavan otsaani). Minulla on suorat hampaat, sirot ranteen ja melko selvästi erottuva vyötärö. Näitä positiivisuuksia on kuitenkin todella haastavaa nähdä tavallisena arkipäivänä kun peilistä katsoo mörrimöykky, jonka silmäpussit roikkuvat polvissa, hiukset ovat takussa ja henki voisi tappaa kaktuksenkin. Näinä aamuina (ja päivinä ja erityisesti iltoina) huomio kiinnittyy selluliitin täyteisiin löllöreisiin, tuulessa liehuviin alleihin, mahan ylimääräisiin lenkkimakkaroihin ja pohkeisiin, joita ei saa sullottua minkään kokoisiin saappaisiin.

Okei, ehkä vastaantulija ei luonnehtisi tilannetta ihan näin pahaksi, mutta pahimpina päivinä minusta tuntuu juuri siltä, ettei kukaan katso minua kuin kauhistellen, että onpas tuo päästänyt itsensä läskiin kuntoon. Ylipainoa kuitenkin löytyy reilusti ja kunnossakaan ei ole kehumista. Olen aina ollut pyöreä ja luultavasti tulen aina vähän olemaankin, mutta olisin tyytyväinen itseeni edes hieman hoikempana ja ainakin kiinteämpänä. Haluan laihdutuksen lisäksi myös parantaa kuntoani ja tulla vahvemmaksi, notkeammaksi ja reippaammaksi. Eli en tavoittele pelkkää ulkoista kauneutta vaan myös sisäistä hyvää oloa.

Muuten asiani ovat oikein hyvin. Minulla on ihana perhe, maailman ihanimmat perheen ja suloinen ihastus, jonka kanssa aloin seurustella juuri. Tämä on minulle uusi tilanne, sillä iästäni huolimatta en ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa. Minulla ei ole kokemusta edes niistä parin viikon mittaisista ala-asteen "seurusteluista". Kerran yksi poika luokallani kyllä kysyi, mutta kieltäydyin (luojan kiitos, sillä seuraavaksi hän meni kysymään toiselta luokkakaveriltani että "alax olee". Lovely). Olen oikealla alalla, opiskelen vaatetuksen artesaaniksi viimeistä vuotta ja nautin hommasta täysin rinnoin. Elämäni on siis muuten mallillaan, mutta tuo itsetunto kaipaisi parannusta ja kroppa vähän uudistusta. Samalla toivoisin saavani lisää energiaa, että saisin viimeisen kouluvuoden vedettyä läpi kunnialla.

Tarkoitukseni olisikin siis tehdä tästä blogista laihdutuspäiväkirja, johon kirjailen tuntojani arjestani, liikunnasta, ruoasta, hyvistä ja pahoista päivistä ja toivottavasti hyvistä tuloksista, sekä mahdollisesti pienistä repsahduksista, jotka kuitenkaan eivät kaada maailmaa. Kirjoittelen tänne myös reseptejä, liikunta ohjeita, yleistä tietoa ruoista ja ehkä myös arvosteluja joistain dieeteistä ja laihdutusta koskevista kirjoista.

Ja tarkoitukseni ei siis ole ryhtyä millekään ihmedieetille, sellaista blogia tästä ei tule. Vaan aion viimein muuttaa elämäntapani ja tehdä parannuksen. Nimittäin tänään tajusin, että olen uskotellut itselleni eläväni melko terveellisesti (mikäli liiallista herkuttelua ei oteta lukuun)... Tänään kuitenkin kun kirjasin ruokailujani kiloklubiin, niin huomasin, etten eläkään ihan niin terveellisesti kuin olen kuvitellut. Jotkut asiat ovat kunnossa, mutta monet asiat vaativat hiomista ja hienosäätöä. Liikunnassa taas tiedosta olevan parannettavaa - T.O.D.E.L.L.A.P.A.L.J.O.N!

Mutta nyt jätän tämän ensimmäisen, ehkä hieman sekavan, kirjoituksen tähän. Nyt on siis 13. syyskuuta 2010 ja kello on 22.36, väitti blogger mitä tahansa. Tästä se nyt lähtee ja tie on vain ylöspäin. Odotellaan kiinnostuneena mitä tästä tulee.