Kun aloitin tämän koulun (jota on enää puoli vuotta jäljellä!!), painoin huimat 80 kiloa, mikä on enemmän kuin olen koskaan painanut. Onneksi tajusin, että jotain on tehtävä ja sainkin vedettyä itseni ylös suosta, joka olisi voinut upottaa minut aika nopeasti. Lähtöpaino oli siis aivan koulun alussa tuo 80kiloa ja muistan sen nöyryytyksen kun huomasin, että olin luokkani isokokoisin... Ja sitten aloimme tehdä hameita ja piti riisuutua mittojen ottoa varten... Onneksi sain pari mukavaa kaveria, jotka eivät kiloistani näyttäneet välittävän, mutta hyvin epämukavaa se oli silti. Ja ahdistavaa. Minulla on vielä jossain ne mitat jäljellä, mitkä sitä hametta varten otettiin, niin voisin ne ehkä joku päivä kaivaa esiin ja pistää tänne vertailukohteeksi sille missä nyt mennään.
Ensimmäisenä vuonna minulla ei pahemmin ollut harrastuksia, enkä ollut luokkalaisteni kanssa vielä niin hyvää pataa, että olisin heitä kauheasti nähnyt koulun ulkopuolella. Istuin siis kotona kaikki illat tietokoneen ja telkkarin ääressä. Silti onnistuin pudottamaan painoa, sillä pienensin annoskoot minimaalisiksi ja näin paino alkoi pudota. Söin todella kurinalaisesti viikolla, mutta viikonloppuna herkuttelin karkkipäivänä. Luultavasti tuona vuonna oli myös jonkinsortin karkkilakko päällä jossain välissä, jolloin leivokset ja jäätelö korvasivat karkit. Mutta paino putosi, muistaakseni jonnekin 67kilon paikkeille ennen kuin pääsin kesälomalle. Muistan sen kun työharjottelun jälkeen luokkakaveri kummasteli kun olin hoikistunut niin selvästi.
Seuraavasta kesälomasta en kauheasti muista.... Paitsi sen, etten ollut pahemmin töissä. Joten aikaa kului kotosalla. Taisin tuolloin aloittaa lenkkeilyn ensimmäistä kertaa pikkuisin harppauksin. Lenkkeily kuitenkin jäi kun ensimmäiset pakkaset ja lumet tulivat syksyllä... Muistelen kuitenkin, että paino pääsi vähän lomalla nousemaan ja palasin kouluun taas vähän pyöristyneenä.
Viime kesä meni niin totaalisen penkin alle kuin vaan voi olla. Luulin, että onnistuisin laihduttamaan kun minulla oli aktiivinen työ (mummojen ja pappojen ulkoilutusta), mutta ei. Mummot ja papat syöttivät minut täyteen jäätelöä (ja minä tyhmä söin), joten kävelyssä poltetut kalorit tulivat takaisin tuplana. Lisäksi se viime kesän helle laiskisti (toisaalta ihan hyvästä syystä... mutta vaihtoehtoisia liikuntamuotoja olisi voinut etsiä). Muutenkin huomasin, että helle ei tosiaankaan vie minulta ruokahalua... Oli niin kuuma, ettei jaksanut tehdä mitään... muuta kuin syödä... syödä ja syödä vähän lisää. Eli paino lähti taas nousuun ja viime syksynä painoin ylimmilläni jotain 74kiloa. Se onneksi havahdutti, että tässäkö se taas oli? Yksi melkein onnistunut laihdutus yritys valuu taas läpi sormien ja kilot tulevat takaisin, ehkäpä vielä korkojen kanssa?? EI!
Onneksi tänä syksynä löysin taas tieni ylös sieltä suosta ja yhdistin ensimmäisen ja toisen vuoden hyvät puolet. Eli vähensin syömäni ruoan määrää (kuten ekana vuonna) ja aloin taas harrastamaan liikuntaa (kuten toisena vuonna). Ja tämä yhdistelmä toimii. Herkkuja en ole ahminut enää samaan tahtiin kuin ennen (paitsi... kröhöm... tänä jouluna...) ja toivon, että viimein olen oppinut kohtuuden... Tärkeää on myös se, että nykyään en liiku vain pudottaakseni kiloja ja kiinteytyäkseni, vaan myös siksi, että siitä tulee oikeasti hyvä olo.
Toivon, että nuo kaksi ensimmäistä vuotta todella opettivat minulle niitä elintärkeitä elämäntapaohjeita tätä loppuelämän projektia varten. Täytyy vain pitää nämä mielessä ja jatkaa tätä hyväksi havaittua tietä eteenpäin. Tie tavoitepainooni on vielä pitkä ja ehkä kivinen, mutta uskon voivani vetää itseni vielä ylös usemmasta kuopasta, jos niitä eteeni sattuu. Mutta enää en anna itseni upota korvia myöten, sillä homman aloittaminen aina uudestaan ja uudestaan on melko raskasta.
Aina välillä kyllä pelottaa (esim. juuri näin mässäilyn täyteisen joulun jälkeen), että miten se arki lähtee taas sujumaan kun on taas vaihteeksi päässyt suklaan makuun. Täytyy kuitenkin yrittää uskoa lujasti siihen, että kyllä se siitä taas lähtee sujumaan kun vaan ottaa tiukan linjan. Toivottavasti...
Huomenna lähden mökille, joten haluan toivottaa kaikille lukijoille
Oikein ihanaa ja onnellista uutta vuotta 2011!
